15.11.2015

SE KELL' ONNI ON

NMLF7550
CNXD1556
XSOP1458

Kuvat - Milla
Edit - Minä

Muutama viikko sitten kuulin, kun eräs tyttö sanoi "Se on jotenkin liian onnellinen". Keskustelun luonteesta päätellen, hän viittasi ystäväänsä. Näin silloin sieluni silmin, kuinka haluan purkaa tämän tilanteen tänne blogiin todella Carrie Bradshawmaisesti kysymällä; Voiko olla liian onnellinen? Jostain syystä en kuitenkaan sitä postausta tehnyt. En kerinnyt. En halunnut. En osannut katsoa kysymystä laajemmin. Viime perjantaina tapahtui jotain, joka lauantaina sai koko maailman heräämään suruun ja epätietoisuuteen. Aihe palasi mieleeni.

Tällä hetkellä mulla on aikaa tälle postaukselle. Haluan kirjoittaa tästä ja mikä tärkeintä, tämä aihe mietityttää laajemmin kuin koskaan. Samalla kun luette tätä, miettikää mistä teidän onni on kiinni? Mistä te olette onnellisia? Miten te haluaisitte muiden reagoivan omaan onnellisuuteenne? 

Itse luomme oman onnemme. Kukaan ei anna sitä nenän eteen ja onnellisuuden vuoksi on tehtävä töitä. Niitä rohkeita päätöksiä ja asennoitumista. Sitten tulee niitä hetkiä, kun on niin onnellinen ettei siinä oo mitään järkeä. Kun teitä vastaan tulee sellainen ihminen, josta huokuu onni, iloitkaa sen puolesta. Ottakaa siitä pala onnea myös itsellenne. Jos ikinä itse ajattelisin jonkun olevan liian onnellinen, kumpuaisi se kateudesta. Ja se on huono juttu. Miksi kadehtia jotain sellaista, joka on itsellekin saavutettavissa? Joskus asioiden eteen on vain tehtävä enemmän hommia. Jos joku kertoo avoimesti olevansa onnellinen, niin ANTAA PALAA! Hittoakos se on keneltäkään pois? Mun puolesta jokainen saa kuuluttaa onneansa koko maailmalle, jos siltä tuntuu! Tällä hetkellä me eletään melko pelottavassa maailmassa, liian vihamielisessä maailmassa. Eli jos joku on LIIAN onnellinen, onko se nyt niin paha juttu? Mun mielestä se on tervetullut "ongelma". Ennemmin se kuin liian vihainen tai onneton. 

Hyvä esimerkki onneen ja hyvinvointiin on Indiedaysin vuoden hyvinvointi-bloggaaja Ella Elers. Joka sattumalta olikin kirjoittanut just postauksen kateudesta. Kuinka sopivasti! Sillä aihe liittyy oleellisesti myös tähän mun postaukseen. Saan tuosta upeasta likasta sellaisen käsityksen, että hän luo itse sen, mistä kirjoittaa. Luin Ella sun postauksen heti sen jälkeen kun olin kirjoittanut omani. Kiitos siitä. Se oli kutakuinkin täydellinen.

Oikeesti. Ottakaa vastuu itestänne ja elämästänne. Omasta onnestanne. Älkää murehtiko muiden onnea vaan iloitkaa niiden puolesta. Inspiroitukaa siitä. Aina ei voi olla onnellinen, joskus se saattaa tuntua jopa mahdottomuudelta. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö sitä kannattaisi tavoitella. Mitä järkeä tässä kaikessa muuten on?

Joten hei. Se kell' onni on, se siitä kailottakoot! 

10 kommenttia:

  1. Upeita ajatuksia! Itseeni erityisesti kolahti tuo: miksi kadehtia jotain sellasista, joka on itselläkin saavutettavissa? Asioiden saavuttaminen ja onnistuminenhan tekee meidät monet onnelliseksi.Välillä vaan huomaa, että unohtaa tavoitella omia onnistumisia kun jää seuraamaan somessa muiden onnistumisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, kannattaa miettiä ennemmin just sen kautta et mitä itse voi tehdä :-) Mutta itse ainakin aina muistan sen, että vaikka sinne someen usein päivitetään onnistumiset ja ilon hetket, on niidenkin eteen tehty töitä ja voitu jopa epäonnistua joissain kohdin. Kaikella on puolensa :-)

      Poista
  2. Hyvä kirjoitus! :) Pariisin tapahtumien ja toki muidenkin mistä nyt sitten ollaan puhuttu enemmän nyt Pariisin tapahtumien takia (Syyrian iskut, Kenian tapahtumat ja Venäjän koneen tippuminen), mulle tuli sellanen outo olo, että siis oikeesti. Saa kyllä olla todella todella kiitollinen jo niistä läheisistä mitä itsellä on tällä hetkellä. Näköjään ikinä ei tiedä mitä voi tapahtua. Sattuneista syistä ite oon miettiny kans ennen Pariisin iskuja, että kannattaako mun olla onnellinen nyt kun en tiedä mitä tulevaisuus tuo? Tulenko pettymään tai jotain? Ihan kamalalta kuulostaa tuo ajatus, että kannattaako vielä iloita, kun en tiedä tulevaa.. Mutta hei haloo minä! :D Nyt nuo ajatukset tuntuu nyt turhilta! Miksi en olisi onnellinen nyt, koska en todella voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan! Petynkö, tulenko surullisemmaksi vai tulenko entistä onnellisemmaksi ja kiitollisemmaksi. Mutta kuten sanottu Suomessa on aika monia kliseitä liittyen onnellisuuteen.. Kell' onni on se onnen kätkeköön, itku pitkästä ilosta yms... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta tietkö mitä? Kyllä mä silti ottaisin edes sen hetken onnea, kun et eläis jännityksessä et mitä jos :-) Mut jollain tapaa kyllä ymmärtän sen pelon, mikä aiheutuu siitä että ei halua menettää jotain. Sehän on ihan inhimillistä! Suomen sanonnat on kyllä usein melko molli-voittoisia hahaa :--D

      Lippu korkeelle ja pelko pois! Huominen on aina mysteeri, kannattaa ottaa ilo irti siis nykyhetkestä!

      Poista
  3. psykan tän syksyn kokeessa oli ”Kell’ onni on, se onnen kätkeköön” -lauseen arviointia, oisit varmaan saanu 6/6 ! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, luuletko? Kiva kuulla, jos mun pohdinnat on mennyt ees vähän oikeeseen suuntaan :-)

      Poista