Eilen istahdin koulun jälkeen keittiön pöydän ääreen, keitin kupin kahvia ja selasin uutta Elleä. Aurinko paistoi sälekaihtimien läpi ja kahvin kruunasin kanelilla. Jalkaan vedin just pesusta tulleet alpanvillasukat ja hiukset nostin sotkuiselle nutturalle. Olin aiemmin suunnitellut loppupäiväksi "kun pääsen koulusta kotiin teen sitä ja tätä, ja ehkä lähden käymään täällä ja ja ja", mutta kun istuin hetkeksi, ajatukset heittivät automaattisesti pauselle. Tuli tunne, että tänään rauhoitun ja kerään energiaa loppuviikkoon.
En missään nimessä ole ylikuormittunut tai loman tarpeessa, mutta tarvitsen jonkun verran omaa aikaa. Kaikki tarvitsee. Eilinen oma aika ei ollut suunniteltua, vaan yllättävää. Meitsi meni täysin tunteen viemänä ja pistin hetkeksi kaikki ajatukset sekä päivän suunnitelmat stopille. Se ei aina ole helppoa, varsinkaan silloin, jos väkisin sitä yrittää. Eilen se tapahtui itsestään - hyvä niin.
Klisee, mutta aikaa ei voi pysäyttää ja maailma jatkaa pyörimistään, vaikka itse hetkeksi pysähtyisikin. Hetken pysähtymisen jälkeen on helpompi hypätä takaisin arkeen ja tietynlaiseen ajan kanssa sumplailuun. Otan tuon aika-käsitteen ennemmin haasteena kuin uhkana. Jos joskus siitä stressailen, aina joku muistuttaa, että kaikki järjestyy aina - tavalla tai toisella. Niinhän se menee.
Moikka Riikka! Tääällä Tuiku, joka löysi sun blogin uudestaan juuri äsken. Oon tässä tunnin sisällä lueskellut sun tekstejä ja varsinkin ihastellut sun kuvia niin paljon! Tykkään sun asenteesta ihan hirmuisesti ja sun tyyli on ihan S-U-P-E-R mielenkiintoinen!! Mulle tuli ihan pala kurkkuun kun lueskelin sun "Oma juttu?" kirjoitusta ja nyökyttelin vaan monesti sitä lukiessani kuinka oikeessa sä oot!(ja tuijotin myös kyseisen postauksen toista kuvaa ihan sydänsilmäemojina, koska sä oot vaan niiiiin ihana!) Joten go girllll, mä jään tänne kyllä varmasti seurailemaan!
VastaaPoistaLämpöisiä lokakuun viimeisiä päiviä!
-Tuiku
Moi Tuiku! ♥️ Ihan alkuun, pahoittelut pitkittyneestä vastauksesta!
PoistaKiitos tästä kommentista ja oon iloinen, että oot löytänyt tänne uudestaan ☺️ Tällaiset kommentit lämmittää niin mieltä ja sydäntä, huh. Oon melko sanaton tällä hetkellä. En voi muutakuin kiittää ♥️
Tällaiset hetket on ihan parhaita! Vielä pari vuotta sitten en oikein osannut pysähtyä, mutta nyt oon tajunnut kuinka paljon enemmän kunnon läsnäololla saa hetkistä irti :) Mikä järki vaan painaa tukka putkella, jos ei matkasta ehdi lainkaan nauttimaan? Ihania kuvia jälleen :)
VastaaPoistaSe on kyllä jännä, kuinka sitä pysähtymistä osaa arvostaa nykyään niin eri levelillä! Nimenomaan - ei oo mitään järkeä mennä satalasissa jos kaikki tärkeät hetket valuu ohi. Kiitos Emmi <3
Poista