30.9.2015

VOIKO KIIREEN LOPETTAA?


IMG_5983
IMG_5984
IMG_5965
IMG_5988

Kuvat: Jenni
Edit: Minä

Jatkuvasti ja koko ajan se tuntuu kolkuttavan tuolla takaraivossa. KIIRE. Mistä hitosta se tulee? Mulla on ihan tosi surkee ajanhallinta eikä edes mun ajantajussa oo mitään tolkkua. Oon huomannut, että tosi monella on kiire. Kaikilla on kiire. Mä pysähdyin tähän ajatukseen sen takia, koska en tänään millään pystynyt sisäistämään, miten mun tuttu oli saanut käännettyä kiireiset aamut päälaelleen, sellaiseen aamupala ja uutistenluku meininkiin. Aika hölmöä, miten voi olla vaikeaa ymmärtää sitä. Mitäs siinä sen kummempaa, siitä vaan kun päättää muuttaa tapojaan, siinä onnistuu.

Luulen kyllä, että vika on mun asennoitumisessa. "Aijaa mulla on koulua 8-17, siinähän menee sitten koko päivä".  Ihan mielenkiintoinen ajattelutapa, koska sen jälkeenhän on vielä vaikka kuinka aikaa. Harmittaa sanoa näin, mutta mun mielestä toi on ihan kamalaa saamattomuutta. Nyt kun julkisesti pauhaan tästä, niin toivon pystyväni asennoitumaan uudestaan tähän ajankäyttöön. Ensinnäkin lopetan tuon sanan käytön: KIIRE. Jos musta tuntuu, että koko ajan on kiire, alkaa tekeminenkin näyttämään siltä. Haluan pysähtyä hetkeen, ehkä jopa heittäytyä siihen. Ilman, että siitä tuntisi huonoa omaatuntoa. Tällä hetkellä on rytmi vähän hukassa, mutta inspiroiduin nyt niistä rauhallisista aamuista. Ehkä se loppupäiväkin sujuu mutkattomammin, kun on ottanut aamun vähän iisimmin. Se tarkoittaa varmaan torkuttamisen lopettamista. Jostain se muutos on aloitettava.....

Sitä paitsi: YOU HAVE THE SAME AMOUNT OF HOURS IN A DAY AS BEYONCÉ

Pystyykö kukaan muu samaistumaan tähän aiheeseen? Miten ootte ratkonut sen vai vieläkö kiire vie? 

4 kommenttia:

  1. Mun täytyy kyllä sanoa, et oon aina ihmetelly niitä, jotka sanoo et aina on kiire. Mulla nimittäin semmosia hetkiä on äärimmäisen harvoin. Vaikka oon ollu töissä niin ambulansissa, ku teho-osastolla nii harvoin sielläkään on ollu oikiasti kiire. (Vaikka ehkä tv-sarjoista saa vähä eri kuvan ;) ) Se on varmasti pitkälle ajattelutavasta kiinni. Yks itellä toimiva keino on ainaki, ku etukäteen aikataulutan tiedossa olevat menot. Ku tietää, että tekemiselle on suunniteltu tietty hetki, nii sitte siinä välillä olevaa vapaa-aikaa ei tarvi tuhlata sen ajatteluun, et "missä välissä teen minkäki asia", josta siis ehkä se kiireen tunne syntyyki.
    -Juuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mäkin oon aina ennen ihmetellyt! Pari vuotta sitten musta ei olis saanut "kiireistä" ihmistä millään! :--D Mutta tosiaan oot aivan oikeessa, ajattelutapa tähän taitaa olla se paras ratkaisu. Ei saa sortua kiireen tunteeseen vaan ottaa tilanne haltuun :-)

      Poista