Viikonloppu vierähti mökillä Hattulassa ja mama nature antoi kyllä parastaan, vaikkei lunta ollut missään. Järvenjää oli läpinäkyvässä jäässä, täynnä railoja ja tekstuuria. Puut ja pilvet heijastuivat jään päällä olevalta ohuelta vesikerrokselta kuin peilistä. Sunnuntaiaamuna oli pakkasta ja aurinko välähteli pilvien takaa. Jään kumahtelu ja pieni lumisade tuntuivat maagisilta. Tällaisessa miljöössä alkoi mun Uusi Vuosi.
Edellinen postaus käsitteli mennyttä vuotta 2016 ja mieleen jääneitä hetkiä. Niin, mieleen jääneitä hetkiä täällä blogin puolella - onhan elämä paljon muutakin. Kuten jo aiemmin totesin, on se hemmetin hienoa, että täällä voi tavallaan palata ajassa taaksepäin menneisiin hetkiin. Nyt olisi kuitenkin aika pohtia myös tulevaa. Mitäs sit nyt - vuonna 2017?
En halua tehdä lukuisia lupauksia, jotka kuitenkin unohtuvat matkan varrella. En halua tehdä sellaisia lupauksia, jotka ovat edellisen vuoden laiskuuden aiheuttamia ajatuksia. Tiedättehän ne kliseiset asiat, jotka aloitetaan aina maanantaina, ensi viikolla, ensi kuussa jne, oli kyse laihduttamisesta, elämäntapa muutoksesta tai jostain muusta? Mun tekemät lupaukset ovat aika simppeleitä, mutta tärkeitä itselleni. Konkreettisia asioita ja lupauksia on suorittaa autokoulu ja valmistua muiden opiskeluiden kanssa ajoissa. Tahdon myös voida paremmin ja tehdä enemmän eteenpäin vieviä asioita. Sanoa useammin kyllä ja haluaisin myös urheilla. Uusi vuosi tuo mukanaan muutoksia ja se on hyvä asia.
En tiedä, kuinka taikauskoista sakkia täällä on, mutta itse tahdon pilke silmäkulmassa uskoa esimerkiksi horoskooppeihin ja muuhun hömppään. Uuden vuoden tinan sulattaminen meni omalta osaltani aika nappiin, sillä tinani muotoutui kahteen eri könttiin - suurempaan ja pienempään. Hetken pyörittelyn jälkeen suurempi näytti perhoselta ja pienempi karhulta. Perhonen tarkoittaa onnea sekä nautintoa ja karhu puolestaan matkustelua. Ei huonommat ennusteet ♡
Onko teillä jotain lupauksia, toiveita tai tavoitteita tälle vuodelle?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti